Soil Scout ei ole perinteinen datatoimija. Se oli alun perin teknologiayritys, joka valmistaa ja myy maaperän kosteustasapainon tunnistavia sensoreita ja ohjelmistoja. Koska laitteet mahdollistavat tiedon keräämisen, varastoinnin, analysoinnin ja jakamisen, Soil Scoutista on kehittynyt datatalouteen erikoistunut yritys.
Soil Scoutin alkuperäinen toimiala oli maatalous. Kun golf- ja urheilukentiltä alkoi yllättäen tulla kyselyjä, voisiko kehitetty teknologia toimia sielläkin, käytännön realiteetit ohjasivat yritystä kohti urheilunurmikoiden ja viheralueiden maailmaa.
Hyppy uudelle toimialalle vaati koko organisaatiolta valtavasti. Uudet menetelmät, ymmärrys uudesta toimialasta sekä uudet verkostot oli rakennettava alusta. Päätös kuitenkin kannatti. Tänään Soil Scoutilla on yli 800 asiakasta 51 eri maassa, ja heidän hallussaan on maailman laajin maanalaisen säätiedon tietokanta: yli 288 000 mittausta päivässä.
“Meille oli alusta lähtien selvää, että kansainväliset markkinat ovat meitä varten. Emme jääneet ihmettelemään vaan lähdimme suunnitelmallisesti rakentamaan kansainvälistä liiketoimintaa”, toimitusjohtaja Jalmari Talola sanoo.
Vuonna 2016 Yhdysvaltojen suurimmassa golf-tapahtumassa Golf Industry Show’ssa sattui onnenkantamoinen.
“Satuimme tapaamaan firman, joka tekee automaattista ilmastus- ja kosteudenhallintajärjestelmää, ja heillä oli polttava tarve juuri sellaiselle datalle ja tuotteelle, jota tarjosimme.”
Pilotit toteutettiin Wembley Stadium -jalkapallostadionilla ja baseball-joukkue Philadelphia Phillies’n kotikentällä Citizens Bank Parkissa.
“Neuvo, jonka olisin toivonut saavani alkuaikoina on, että on itse mentävä keskelle sinne missä tapahtuu. On etsittävä erilaiset tapahtumat, intressiryhmät, alan osaajat ja syväosaajat ja lähdettävä käymään keskustelua. On mentävä paikan päälle validoimaan idea. Vain siten syntyy ymmärrys, miten datasta ylipäätään voidaan lähteä rakentamaan liiketoimintaa”, Talola toteaa.
“Ja jos tuote ei vedä, on tultava takaisin, muutettava sitä ja kokeiltava uudestaan.”
Soil Scout perustettiin konkreettisen ongelman ratkaisemiseksi. Sen juuret ulottuvat suomalaiselle maatilalle ja yliopistotutkimuksen kentille. Yrityksen perustaja, maa- ja metsätaloustieteiden dosentti, viljelijä Johannes Tiusanen kohtasi sukutilallaan 2000-luvun alussa ongelman, joka kosketti kaikkia viljelijöitä: miten ymmärtää ja hallita maaperän kosteutta oikea-aikaisesti.
Säätösalaojat tarjosivat ratkaisun veden pidättämiseen. Tiusaselta puuttui kuitenkin tieto siitä, milloin ja miten olosuhteet pellossa oikeasti muuttuvat siinä määrin, että pellolla tarvitaankin taas kuivatusta. Tarvittiin mittalaite, joka kestäisi koneiden alla, olisi pysyvästi pellossa ja antaisi lähes reaaliaikaista tietoa maaperästä. Näin sai alkunsa väitöstutkimus, joka johti Soil Scoutiin, teknologiayritykseen, jonka ytimessä on tuottaa tietoa maaperän sisältä ja tehostaa maaperän hallintaa.
Maaperän olosuhteet, kuten kosteus, lämpötila, happitaso ja suolapitoisuus, vaikuttavat suoraan viljelykasvien, viheralueiden ja urheilukenttien hoitoon. Perinteisesti suurin osa hoitotoimenpiteisiin liittyvistä päätöksistä on tehty arvaamalla aiempaan kokemukseen ja säähän perustuen. Soil Scoutin sensoreiden ansiosta käyttäjät saavat tietoa maaperän todellisesta tilanteesta ja voivat siten optimoida hoitoa datan perusteella.
Soil Scoutin menestys ei perustu vain teknologiaan, vaan kykyyn rakentaa toimivia dataekosysteemejä. Yritys ei itse rakenna kastelujärjestelmiä tai maanparannustuotteita, mutta sen tuottama data on näiden ratkaisujen ydin. Esimerkiksi yhteistyö kastelujärjestelmien valmistajien kanssa mahdollistaa kokonaisratkaisuja, joissa Soil Scoutin tuote toimii järjestelmän “aivoina”.
Ekosysteemien hyödyntäminen vaatii aktiivista roolia.
“Verkostot ja dataekosysteemi pohjautuvat datan tehokkaaseen hyödyntämiseen kaikessa mitä tehdään. On uudenlaista dataa tuottavan toimijan vastuulla itse selvittää ja ymmärtää, mihin kaikkeen omaa dataa voidaan hyödyntää. Ei voi olettaa, että muut sitä kysyisivät, koska sellaista dataa ei ennen ole ollut olemassakaan”, Talola sanoo.
Verkostojen kautta Soil Scoutille on kertynyt myös toimialakohtaista syväosaamista esimerkiksi urheilukenttien juuriston lämpötilarajoista tai kosteusprosenttien vaikutuksista nurmikon kuntoon.
“Syväosaamisen kerryttäminen toimialaan on äärimmäisen tärkeää. Se selvitystyö pitää tehdä itse.”
Soil Scoutin strategia seuraaville kolmelle vuodelle rakentuu vahvasti kumppanuuksien ympärille. Yrityksen arvot – turhan karsiminen, skaalautuvuuteen fokusoiminen ja korkea eettisyys – ohjaavat päivittäistä päätöksentekoa. Kaikki kumppanuudet arvioidaan sen mukaan, tuovatko ne toistettavaa ja kansainvälisesti laajennettavaa liiketoimintaa.
Katse siintää myös uudenlaisiin mahdollisuuksiin: Soil Scoutilla on vahva patenttipohja maanalaiseen tiedonsiirtoon. Tulevaisuudessa teknologiaa voidaan varmasti hyödyntää myös täysin uusilla toimialoilla maatalouden ja urheilun ulkopuolella.
Vuosi sitten yrittäjä, SwanIT:n toimitusjohtaja Tuulia Virhiä teki tiimeineen rohkean päätöksen: rahaa tuova IT-palveluliiketoiminta laitetaan myyntiin, yritys muutetaan startup-moodiin ja lähdetään rakentamaan datapohjaista SaaS-liiketoimintaa IT-laitteiden kuntodatan, elinkaarimallin ja kiertotalouden ympärille.
Virhiä perusti SwanIT:n kahdeksan vuotta sitten uudistamaan IT-laitteiden leasing-markkinaa vastuullisemmaksi kiertotalouden keinoin. Hän oli nähnyt Afrikassa, kuinka vakavaa vahinkoa Euroopasta tuotu elektroniikkajäte aiheuttaa ihmisille ja ympäristölle. Eurooppalainen tapa ostaa uudet laitteet kolmen vuoden välein ei voisi jatkua loputtomiin. Kotimaahan palattuaan Virhiä ei voinut enää sulkea silmiään, vaan perusti uudenlaisen IT-palveluliiketoiminnan yrityksen.
“Aluksi kukaan ei ymmärtänyt, mistä me puhuimme, kun puhuimme IT-laitteista, CO2-päästöistä ja kiertotaloudesta. Vähitellen aloimme löytää yrityksiä, joita asiat kiinnostivat, mutta edelleen jouduimme miettimään, mistä löytyisi uudenlaisen liiketoimintamallin kaikkia hyödyttävä win-win”, Virhiä kertoo.
Kun yrityksen asiakaspohja oli kasvanut tarpeeksi, kertynyt asiakasymmärrys synnytti oivalluksen.
“Olimme projektibisneksenä analysoineet asiakkaidemme IT-laitteiden kuntodataa ja datan pohjalta suositelleet, miten laitteita kannattaa huoltaa ja vaihtaa. Ymmärsimme, että meidän pitää rakentaa projektibisneksen sijaan skaalautuva data-alusta SaaS-liiketoimintamallilla”, Virhiä kertoo.
Muutos tarkoitti startup-henkistä uudelleensyntymää. Perinteinen rahaa tuova IT-palveluliiketoiminta myytiin alkuvuonna IT-palveluyritys Veranolle. Tilalle syntyy kansainvälisesti uudelleen brändätty, skaalautuva SaaS-alusta, joka tarjoaa yrityksille dataa fyysisten laitteiden todellisesta kunnosta ja elinkaaren hallinnasta.
“Olisimme voineet tehdä mukavaa liiketoimintaa ja elää tasaista, varmaa ja hyvätuloista IT-ammattilaisen arkea, mutta meidän tiimissä on ihmisiä, jotka haluavat tehdä uusia asioita ja muuttaa maailmaa. Olemme valmiit epävarmuuteen”, Virhiä sanoo.
Muutos ei ole ollut pieni – yrityksen sisäinen kieli vaihtui englanniksi ja yrityskulttuuri luotiin globaalia markkinaa varten. Kansainvälisessä pienessä tiimissä on kolmea kansallisuutta ja tiimin jäsenistä kaksi asuu ulkomailla. Yrityskaupasta saadun pääoman ja Business Finlandin lainan avulla data-alusta saadaan julkaistua. Mitä sitten?
“Suomi on meidän pilottimarkkinamme ja EU kotimarkkinamme, johon tähtäämme. Nyt olemme miettimässä, miten kansainvälistyminen tehdään ja tarvitsemmeko esimerkiksi rahoittajia mukaan”, Virhiä pohtii.
SwanIT:n data-alusta analysoi laitteista yli 200 eri datapistettä. Se on kuin jatkuvasti päällä oleva kuntomittari, joka kertoo, milloin kannattaa vaihtaa esimerkiksi akku ja milloin koko laite. Tieto ei ole mutua vaan neutraalia ja läpinäkyvää dataa, jonka avulla IT-laitteiden hankintapäätöksistä katoaa arvailu ja turhat vaihdot.
“Kun eräässä asiakasyrityksessämme oli aiemmin tapana vaihtaa satoja laitteita rutiininomaisesti kolmen vuoden välein, laitteiden kuntodatan analyysimme osoitti, että 400 laitteesta vain yksi kaipasi oikeasti uusimista. Tämä oli se hetki, jolloin numerot herättivät asiakkaat. Datan avulla tehtävissä hankintapäätöksissä säästetään helposti 20–34 prosenttia vuosittain”, Virhiä kertoo.
Datan avulla yrityksen asiakkaat saavat myös IT-laitteidensa CO2-päästötiedot mukaan vastuullisuusraportointiinsa. Kun säästöt näkyvät datassa todennettuina euroina ja päästöinä, ei vastuullisuus enää jää pelkäksi kauniiksi puheeksi.
SwanIT aikoo haastaa IT-alan vakiintuneet leasing-mallit ja ravistella laitemarkkinoita tuomalla aidosti kiertotalouteen pohjautuvan vaihtoehdon.
Tuulia Virhiä katsoo taaksepäin kahdeksan vuoden matkaa, jonka aikana haasteita ja epävarmuutta on riittänyt. Silti nyt, uuden kasvun ja mahdollisuuksien kynnyksellä, tuntuu, että matka on ollut merkityksellinen.
”Maailma menee väistämättä tähän suuntaan”, Virhiä sanoo.
”Kiertotalous ja datan hyödyntäminen eivät ole enää vaihtoehto, vaan välttämättömyys. Samalla ne ovat hieno liiketoimintamahdollisuus.”
SwanIT:n tarina osoittaa, että joskus rohkein päätös on jättää vanha taakse ja luottaa dataan – ja omaan visioon siitä, että myös vastuullisuus voi olla hyvää bisnestä tulevaisuudessa.
SwanIT:n matkalta on jäänyt käteen arvokkaita oppeja, joita yrityksen perustaja Tuulia Virhiä haluaa jakaa muillekin:
“Perustimme yrityksen opiskelujen ohessa vuonna 2008 ja aina vuoteen 2015 asti yrittäminen oli perinteistä elinkeinon harjoittamista autoalalla. Datasta ja teknologiasta emme ymmärtäneet mitään”, yksi alkuperäisen yrityksen perustajista, nykyinen Flovin toimitusjohtaja Aapeli Kallunki kertoo. Flovi tunnettiin aiemmin nimellä Biila.
Vuonna 2015 yritys päätti keskittyä vain yhteen asiaan: miten autot saadaan siirrettyä paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi, nopeasti ja kustannustehokkaasti.
“Ydinajatuksena oli laskea auton siirtokustannukset niin lähelle nollaa kuin mahdollista. Jotta tämä onnistuisi, kaikki mahdollinen auton kuljettamista lukuun ottamatta pitäisi automatisoida”, Kallunki kertoo.
Tämä onkin Kallungin ensimmäinen oppi pk-yrityksille: kannattaa käyttää energiaa sen tunnistamiseen, mikä on keskeinen ongelma, jonka yritys yrittää ratkaista. Ja keskittyä ongelman ratkaisemiseen mahdollisimman tehokkaasti eri keinojen, myös datan, avulla.
Oman teknologian kehityksessä Flovi luotti aluksi ulkopuolelta ostettuun koodaukseen ja vuonna 2016 syntyi Omakuski-palvelu, jossa auton siirron voi tilata verkosta automaattisesti ja järjestelmä ohjaa tilauksen automaattisesti sopivalle vapaalle kuljettajalle. Samalla dataa alkoi kertyä, kuten mitä reittiä auto siirrettiin, missä ajassa, miten onnistuneesti ja millaisilla polttoainekustannuksilla.
“En kuitenkaan ymmärtänyt mitään SaaS-liiketoiminnasta, datasta enkä teknologiasta. Vuonna 2017 löysin yrityksen hallitukseen alan osaajia ja sparraajia. Loimme strategian rakentaa teknologiaan ja dataan perustuvan liiketoimintamallin, joka on mahdollista viedä ulkomaille”, Kallunki muistelee.
Toisena oppina Kallunki antaa osaamisen ja sparrauksen hakemisen yrityksen ulkopuolelta: “Jos lähtisin perustamaan tällaista yritystä uudelleen, hakisin itselleni sparraajan eri tilanteisiin paljon aikaisemmin kuin mitä olen tehnyt”.
Vuoteen 2018 mennessä datan merkitys liiketoiminnalle oli noussut elintärkeäksi: “Tajusin, että emme voi vain ostaa teknologiaa ulkopuolelta, vaan tarvitsemme yrityksen sisälle aivot, jotka ymmärtävät teknologiaa ja etsivät maailmalta parhaita tapoja kehittää teknologiaa ja dataan pohjautuvaa liiketoiminnan optimointia. Siksi ostimme aiemmin kumppanina toimineen ohjelmistoyrityksen yrityksen sisäiseksi kehitysyksiköksi.”
Myöhemmin Flovi tilasi diplomityön, jossa tutkittiin, miten voidaan tehokkaasti optimoida ja ketjuttaa erilaisia siirtoajoja, miten ratkaista erilaisia logistisia ongelmia sekä millaista dataa ja teknologiaa ratkaisuihin tarvitaan. Näin syntyi Flovi Labs, jossa nykyisin ratkotaan logistisia ongelmia datan ja tekoälyn keinoin.
Osaajien aktiivinen etsiminen on Kallungin kolmas oppi pk-yrityksille: “Tälläkin hetkellä kierrän yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, joista löytyy hyviä osaajia ja jotka ovat valmiita tekemään töitä järkevillä kustannuksilla. Jokaisen kasvuhaluisen yrittäjän kannattaa katsella valmistuvia nuoria oman alan osaajia.”
Tänään Flovi on dataohjattu autojen siirtoon ja logistiikkaan keskittynyt Suomessa ja Ruotsissa toimiva kasvuyritys. Alkuvuonna 2025 yritys osti vaihtoautokauppa Sakan logistiikkatoiminnot ja muutti nimensä Biilasta Floviksi. Liikevaihtotavoite vuodelle 2025 on 20 miljoonassa eurossa, kun vielä vuonna 2020 yrityksen liikevaihto oli noin 2 miljoonaa euroa.
“Hyödynnämme dataa ja tekoälymalleja optimoidaksemme kuljetusreitteja ja -tapoja. Kun saamme auton siirrettäväksi, tekoälymallimme arvioivat oman datan, julkisen datan ja kumppanien datan avulla, mikä on nopein ja kustannustehokkain tapa siirtää auto paikasta A paikkaan B. Onko se ihminen, rekka vai laiva? Yhä enemmän meillä on rajat ylittäviä kuljetuksia”, Kallunki kertoo.
Mitä enemmän dataa Floville kertyy, sitä paremmin se voi ratkoa logistisia ongelma, optimoida toimintaansa ja saada kilpailuetua omalla alallaan.
“Enää meidän ei tarvitse arvata. Oli päätös pieni tai iso, perustamme päätöksenteon dataan ja datasta tehtyihin mallinnuksiin ja skenaarioihin. Parhaillaan validoimme, mihin Keski-Euroopan maihin laajennamme toimintaamme seuraavana. Joka maassa myytävien autojen siirtämisessä on samankaltaisia haasteita”, Kallunki kertoo.
Dataan pohjautuva kehittäminen ei kuitenkaan ole koskaan valmista. Yksi Flovin haasteista on löytää tai kehittää ratkaisu, miten se saisi käyttöönsä dataa tyhjinä kulkevista rekoista, jotka voisivatkin kuljettaa siirrettävän auton.
Aapeli Kallungin mukaan dataa kannattaa lähteä hyödyntämään kolmessa eri vaiheessa.
Konepaja ei välttämättä tuo ensimmäisenä mieleen datan ja digitalisaation mahdollisuuksia. ITA Nordic on kuitenkin toista maata: se on moderni konepaja, joka kerää ja hyödyntää dataa koko tuotantoketjussaan alkaen raaka-aineiden hankinnasta aina lopputuotteiden toimitukseen. Teollisuuden toimitusketjuissa kilpailuetu syntyy sujuvasta datan liikkumisesta yritysten välillä.
ITA Nordic on kestävästi kasvava konepajayritys, joka on erikoistunut laadukkaiden ja teknisesti vaativien tarkkuuskappaleiden sopimusvalmistukseen. Yrityksen 120 ammattilaista työskentelee moderneilla NC- ja CNC-koneilla sekä teollisuusroboteilla. Tuotantoprosesseihin kuuluu tiivis laadunvarmistus, jota ohjaa dataohjautuva automaatio- ja robottiteknologia.
“Olemme keränneet dataa vuosikausia toiminnanohjausjärjestelmän kautta. Ensin lähdimme datan avulla laskemaan kannattavuuksia ja tehokkuutta ihan exceleissä. Joitain vuosia olemme visualisoineet kerättyä dataa Power BI:n avulla ja hyödyntäneet sitä oman tehokkuuden kasvattamiseen ja hukan vähentämiseen, niin ajan kuin materiaalinkin”, kertoo ITA Nordicin liiketoimintajohtaja Jari Kärkkäinen.
Seuraavana askeleena ITA Nordic lähti parantamaan yrityksen datakyvykkyyksiä.
“Lähdimme etsimään henkilöä, jolla on osaamista datan käsittelyyn, analysointiin ja kehittämiseen. Meillä rekrytointi osui nappiin. Moni pk-yritys miettii varmasti, milloin on järkevää palkata data-asiantuntija yrityksen sisään, milloin ostaa asiantuntemus ostopalveluna. Nykyisin Suomestakin löytyy yhä enemmän palveluntarjoajia, jotka pystyvät auttamaan pk-yrityksiä datan hyödyntämisessä”, Kärkkäinen vinkkaa.
ITA Nordic on systemaattisesti investoinut datan keräämisen, hallinnan, tallentamisen ja jakamisen kyvykkyyksiin.
“Nyt meillä on data-arkkitehtuuri ja toimintamallit kunnossa, jolloin pystymme automatisoimaan datan keräämistä ja hyödyntämistä sen sijaan että tekisimme sitä manuaalisesti. Se säästää paljon aikaa. Pk-yritysten kannalta on hyvä, että vaadittavat teknologiat ovat helppoja ja edullisia ottaa käyttöön pay as you go -mallilla”, kertoo ITA Nordicin BI-analyytikko ja datainsinööri Robert Huuhilo.
ITA Nordic onkin rakentanut itselleen kilpailuetua tarjoamalla digitaalista tuotepassia omassa toimitusketjussaan asiakkailleen. Digitaalisen tuotepassin avulla yritys voi jakaa tarpeellista tuotteisiin liittyvää dataa asiakkailleen.
”Tulevaisuudessa asiakkaat valitsevat sellaisen toimittajan, joka pystyy vaivatta siirtämään dataa osana heidän digitaalista toimitusketjuaan. Tähän sisältyy toimitusprosessiprosessi kokonaisuudessaan ja digitaalinen tuotepassi, joka mahdollistaa tuotteiden raaka-aineiden jäljitettävyyden ja elinkaaren hallinnan. Näin me edelläkävijänä pystymme palvelemaan asiakkaitamme paremmin. Asiakkaillemme puolestaan EU-regulaation vaatimukset ovat helpommin täytettävissä”, kertoo Jari Kärkkäinen.
Konepajan tuotannossa automatisoitu tiedonkeruu mahdollistaa nopeamman reagoinnin, jos laatuvirhe uhkaa. Poikkeamat havaitaan heti tuotantoprosessin aikana, jolloin mahdollisten virheellisten kappaleiden tuotanto saadaan keskeytettyä.
“Tulevaisuudessa pystymme datan ja tekoälyn avulla optimoimaan tuotantoa, esimerkiksi järjestelemään aikaisempaa paremmin työjonoja siten, että hukka-aikoja olisi vähemmän. Tekoälyagentti voi esimerkiksi neuvoa, missä järjestyksessä tilaukset kannattaa laittaa työjonoon, jotta tuotanto tehostuisi, laatu paranisi ja virheiltä vältyttäisiin”, Robert Huuhilo visio.
Vastuullisuusteemoihin liittyvästä tiedosta on myös tullut osa datan hyödyntämisen työkalupakkia.
“Pystymme keräämään tarkkaa dataa käyttämiemme raaka-aineiden ja tuotteidemme hiilijalanjäljestä ja jakamaan sitä niille asiakkaillemme, joilla on tarkat vastuullisuustavoitteet. Olemme mukana kansainvälisten toimitusketjujen EcoVadis-alustalla, johon syötetään vastuullisuuteen liittyvää dataa, jota voidaan sitten jakaa meidän asiakkaillemme. Näin asiakkaamme pystyvät helpommin raportoimaan EU-regulaation vaatimat tiedot kuten hiilipäästöt meidän yrityksemme osalta”, kertoo ITA Nordicin Chief Compliance Officer Titta Pitman.
CubiCasan tarina alkoi yksinkertaisesta oivalluksesta: Yhdysvalloissa vain harvoissa asuntoilmoituksissa on mukana pohjakuva kohteesta. Mikä markkinapotentiaali! Pohjakuvista voisi tehdä 3D-mallinnukset myynti-ilmoituksen tueksi.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että Yhdysvaltojen kiinteistömarkkinat toimivat eri tavoin kuin meillä. Vanhoja pohjakuvia ei ole saatavilla edes julkisista arkistoista. Mistä löytää oikeanlaista dataa hyödynnettäväksi?
Oululaislähtöinen CubiCasa lähti ratkaisemaan ongelmaa datan jalostamisen näkökulmasta ja kehitti teknologian, jolla asunnosta otetusta videosta luodaan tarkka pohjakuva automaattisesti tekoälyn avulla.
Jo ennen varsinaisen teknologian ja mobiilisovelluksen kehittämistä CubiCasa testasi markkinaa selvittääkseen, onko palvelulle kysyntää ja mikä olisi pääasiallinen kohderyhmä. Testien perusteella löydettiin ammattimaiset kiinteistövalokuvaajat, joista muodostui ensisijainen asiakasryhmä.
“Kuvaajat skannaavat kohteen mobiilisovelluksellamme ja lähettävät sen meille. Sovellus kerää pohjakuvatiedon lisäksi samalla paljon muutakin dataa. Tekoäly muokkaa datasta pohjakuvan, jonka pääosin Vietnamissa olevat työntekijämme tarkistavat ja lähettävät asiakkaalle. Valmis pohjakuva on tilaajalla seuraavana päivänä”, kertoo CubiCasan tuotejohtaja Aarne Huttunen.
Heti yrityksen alkutaipaleella CubiCasa suuntasi Yhdysvaltoihin, sillä Suomen markkina oli liian pieni nopealle täysin uuteen liiketoimintamalliin pohjautuvalle kasvulle. Yhdysvallat näytti ensisilmäyksellä yhtenäiseltä markkinalta, mutta paikalliset erot ja toimintatavat yllättivät: ison maan jokaisella alueella on omat markkinakäytäntönsä.
“Nopean kasvun mahdollisti yhteistyö kiinteistönvälitysjärjestö MLS:n (Multiple Listing Service) kanssa, yksinkertainen sopimusmalli ja “Preferred photographer program”, jossa valokuvaajat sitoutuivat tarjoamaan pohjakuvan jokaisen valokuvauksen kanssa alennusta vastaan. Solmimme kahdessa vuodessa yli 100 kumppanuutta, ja markkinaosuutemme Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla on kasvanut 5 %:sta 26,9 %:iin vuosina 2022–2024.”
CubiCasan toiminta perustuu videodataan, automaatioon ja tekoälyyn. Siitä huolimatta ihmisen tekemä, manuaalinen työ on olennainen osa yrityksen toimintatapaa. Jokainen pohjakuva tarkistetaan manuaalisesti laadun varmistamiseksi. Se on osa yrityksen kilpailuetua, samoin kuin se, että ratkaisu toimii kaikilla mobiililaitteilla käyttöjärjestelmästä riippumatta.
Monet yritykset tekevät Huttusen mukaan väärän olettaman, että kaiken dataan perustuvan liiketoiminnan pitäisi olla täysin automatisoitua ja superhalpaa, jotta sitä voisi myydä. CubiCasa toimii toisin. Aina kun he kehittävät jotain uutta palvelua, työ tehdään ensin manuaalisesti. Vasta riittävän kiinnostuksen herättyä toiminta automatisoidaan.
“Me uskomme, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan siitä, että tietävät jonkun oikeasti katsovan kuvat läpi. Meillä on myös tehokas asiakaspalvelu, ihminen vastaamassa viesteihin paikallisesti. Jos johonkin kuvaan on kaikesta huolimatta jäänyt virhe tai vaikka kuvien toimittamisessa on ongelmia, ihminen ottaa siitä kopin.”
Huttunen painottaa, että asiakasymmärrys syntyy vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa. Käyttäjäpalautteiden lukeminen ja suorat keskustelut antavat arvokkaampaa tietoa kuin pelkän analytiikan seuraaminen. Hän chattailee asiakkaiden kanssa heidän palautteestaan ja tuotekehitysideoistaan viikoittain.
Pääosa CubiCasan kuvatuotannosta tehdään Vietnamissa, jossa he työllistävät 500 ihmistä. Lisäksi paikan päällä on 12 kehittäjää ja 2 henkeä asiakaspalvelussa. Yrityksellä on toimintaa myös muualla Aasiassa. Markkinoita CubiCasalla on Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden lisäksi myös muun muassa Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.
CubiCasan pohjakuvat eivät ole enää vain visuaalinen elementti kiinteistönmyynnin ohessa. Kerätystä datasta voi syntyä arvokasta lisäarvoa useille toimialoille, kuten vakuutusyhtiöille ja kiinteistösijoittajille. Vakuutusyhtiöitä saattaa kiinnostaa esimerkiksi, montako uloskäyntiä talossa on tai mitä materiaaleja rakennuksessa on käytetty. Kerätyn datan perusteella vakuutusyhtiö voi tehdä esimerkiksi vakuutustarjouksia.
“Tulevaisuudessa pohjakuvadataa voidaan hyödyntää myös asuntolainamarkkinoilla asuntojen arvonmäärityksessä. Data auttaa myös automatisoidussa sisustussuunnittelussa ja vaikka remonttitarjousten teossa, kun kuvista tehdään 3D-mallinnuksia ja lisätään interaktiivisiin pohjakuviin vaikka valokuvia.”
Huttunen muistuttaa, että prosessit kannattaakin suunnitella niin, että ne tuottavat dataa automaattisesti. Ja vaikka datasta ei heti olisikaan hyötyä, tulevaisuudessa se voikin tuottaa kokonaan uuden liiketoimintamallin.
