Tapaaminen kokosi yhteen asiantuntijoita yrityksistä, julkiselta sektorilta sekä tutkimus- ja kehitystoimijoista keskustelemaan sekä strategisista linjauksista että käytännön etenemisestä.
Tapaamisen ytimessä oli yhteinen tavoite: tunnistaa konkreettisia keinoja, joilla data-avaruuksien käyttöönottoa ja datatalouden kasvua voidaan vauhdittaa Suomessa.
Tapaamisen alussa kuultiin kolme alustusta, joissa tarkasteltiin tilannetta niin kansallisesta kuin EU-näkökulmasta. Yhteiseksi viestiksi nousi tarve paremmalle kokonaiskuvalle, koordinaatiolle sekä liiketoimintalähtöisille avauksille.
Maria Rautavirta liikenne- ja viestintäministeriöstä tarkasteli datatalouden kehitystä erityisesti infrastruktuurin ja kansallisen ohjauksen näkökulmasta.
Rautavirta nosti esiin, että EU-tasolla etenee samanaikaisesti useita dataan ja tekoälyyn liittyviä kokonaisuuksia kuten data-avaruudet, digitaaliset lompakot ja tuotepassit. Kokonaisuus näyttäytyy kuitenkin edelleen pirstaleisena, ja sääntelyn lisäksi selkeämpää koherenssia tarvitaan jatkossa myös infrastruktuuriin.
Suomessa keskeinen haaste on edelleen yhteisen datatalouden tiekartan puuttuminen. Panostuksia on kohdistettu erityisesti osaamiseen, mutta infrastruktuurien kehittäminen ei ole edennyt samassa tahdissa. Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tarvitaan tasapainoa eri osa-alueiden välillä, konkreettisia etenemissuunnitelmia sekä edelleen tiivistä yhteyttä EU-tason kehitykseen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyön askelmerkkejä piirretään parhaillaan.
Kaikkien eduskuntapuolueiden tietopolitiikan toimijoiden muodostamasta yhteistyöryhmästä Juhana Harju (SDP), Otso Kivekäs (Vihreät) ja Jouni Markkanen (Kokoomus) kertoivat, miten ryhmän työnä on kerätty laajasti syötteitä tulevaan hallitusohjelmaan. Avoimen kyselykierroksen yli 1400 syötteessä datatalous sekä data-avaruudet nousevat vahvasti esiin useissa teemoissa, joista nostoina mm.
Keskeinen viesti on, että tarvitaan ennen kaikkea toimeenpanoa. Tavoitteena ei ole luoda uusia rinnakkaisia rakenteita, vaan vauhdittaa jo käynnissä olevia kehityshankkeita ja varmistaa niiden kytkeytyminen poliittiseen päätöksentekoon.
Tietopolitiikka-ryhmän työ jatkuu. Syksyllä on vuorossa priorisointi ja tavoitteiden aukikirjoittaminen. Osallistumisen mahdollisuuksia on tulossa mm. kommentointi- ja täydennyskierroksen kautta.
Data Spaces Alliance Finlandin käynnissä oleva työ nähtiin tärkeänä työkaluna, jolla voidaan tuottaa priorisoituja nostoja hallitusohjelmaan.
Eurooppa-tason näkökulmaa data-avaruuksiin avasi Marko Turpeinen 1001 Lakes Oy:stä korostaen data-avaruuksien ja tekoälyn yhteentoimivuuden kasvavaa merkitystä.
Keskustelu EU:ssa on siirtynyt yhä enemmän hajautettuihin malleihin, joissa luottamus ei ole kertaluonteinen hyväksyntä, vaan jatkuva prosessi. Standardit ja protokollat nousevat tärkeään rooliin.
Turpeinen nosti esiin myös keskeisen kehityshaasteen: Data-avaruuksia rakennetaan edelleen liian usein teknologia edellä. Ratkaisevaa on kuitenkin arvonluonnin konkretisointi. Sen tulee olla näkyvissä riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta ratkaisut skaalautuvat ja houkuttelevat mukaan myös pk-yrityksiä.
Allianssin toukokuisen tapaamisen keskeisenä tavoitteena oli käynnistää työ konkreettisten nostojen muotoilemiseksi hallitusohjelmaa silmällä pitäen.
Työpajaosuudessa pureuduttiin allianssin puheenjohtajan, TIEKEn Hanna Niemi-Hugaertsin luotsaamana teemakokonaisuuksiin, joissa tunnistettiin keskeisiä haasteita ja alustavia ratkaisuehdotuksia:
Keskusteluissa korostui, että teemat eivät ole erillisiä, vaan vahvasti toisiinsa kytkeytyviä: osaaminen, infrastruktuuri, sääntely ja liiketoiminta muodostavat kokonaisuuden, jossa kehitys edellyttää samanaikaisia edistysaskelia eri osa-alueilla.
Työpajassa tehty työ on osana pidempää kehittämisprosessia ja niiden työstö jatkuu pienemmän joukon kesken. Nostoihin voi tehdä edelleen täydennyksiä, summaa Niemi-Hugaerts ja kehottaa kiinnostuneita olemaan yhteydessä.
Data-avaruudet näyttäytyvät edelleen monin paikoin abstrakteina rakennelmina, joihin konkretiaa tuovat jäsenistön piirissä toteutetut ratkaisut ja kehittämishankkeet.
Tällä kertaa käytännön kokemuksia kuultiin DS4Skills-GO –hankkeen Olli Lyytiseltä CSC:ltä ja teknisempien kysymysten äärellä keskustelua viritti Simpl-Open-kokemusten siivittämänä Forum Viriumin Olli-Pekka Mattila.
Allianssi pyrkii pitämään yllä tilannekuvaa suomalaisista ja eurooppalaisista data-avaruuksista, lisäämään vertaisoppimista jäsentensä välillä sekä viestimään datatalouden ja data-avaruuksien hyödyistä konkreettisten esimerkkien kautta.
Jäsenten data-avaruus-hankkeita on koottu allianssin sivustolle. Tapaamisen keskusteluissa nousi esiin, että jatkossa fokusta ja osaamisen jakamista tarvittaan erityisesti data-avaruuksien liiketoimintamallien ympärillä.
Datatalouden kehitystä vauhdittaa myös Datatalouden kiinnostavimmat – Data Economy Spotlight 2026 -kampanja, jossa nostetaan esiin suomalaisia ratkaisuja datavetoisen liiketoiminnan ja ekosysteemien rakentajina. 45 hakemuksen joukosta kiinnostavimmat-listalle valitut 12 edelläkävijää osoittavat, että Suomessa yhdistyvät teknologinen osaaminen, luottamus ja käytännön liiketoimintahyödyt.
Ratkaisut julkaistiin 28.5.2026 Data Economy Forum III -tapahtumassa, ja ne on esitelty allianssin sivuilla julkaisutuissa artikkeleissa. Listaus auttaa tunnistamaan, millaisia liiketoimintamalleja, yhteistyörakenteita ja teknologiaratkaisuja datatalouden ympärille on jo syntynyt.
Esimerkit tukevat myös allianssin työskentelyä konkretisoimalla, millaista arvoa data-avaruuksissa voidaan käytännössä luoda ja miten kehitys voidaan viedä kokeiluista kohti skaalautuvia ratkaisuja.
Tapaaminen vahvisti yhteistä näkemystä siitä, että data-avaruuksien kehitys Suomessa on siirtymässä keskusteluvaiheesta kohti konkreettista toimeenpanoa.
Keskeisiä seuraavia askeleita ovat:
Data Spaces Alliance Finlandin rooli tässä työssä on keskeinen: se tarjoaa alustan, jossa eri toimijat voivat rakentaa yhteistä suuntaa ja vauhdittaa datatalouden kehitystä Suomessa. Marko Turpeista lainaten: Allianssin toiminta on harvinaista herkkua EU:ssa.
Kiinnostunut allianssin toiminnasta?
Ota yhteyttä:
Hanna Niemi-Hugaerts
hanna.niemi-hugaerts@tieke.fi
+358 40 674 9911
Artikkelin on kirjoittanut Hanna Vuohelainen TIEKEstä.
Näytä kaikki
