Kaupunkikuvassa näkyy työmaita ja kävelysiltoja monttujen yli. Karttapalvelu ei ole tunnistanut edessä olevaa työmaata, jossa aamuyöstä on avattu kaivannot hulevesiverkoston uusimiseksi. Työmaa täytyy nyt kiertää, jotta pääsen jalkapallomaajoukkueen ratkaisevaan MM-karsintaotteluun. Reitti vie ohi kortteliravintolan, johon olin varannut pöydän haukatakseni jotain ennen peliin menoa. Nyt taksikyytini vie minut vastakkaiseen suuntaan. Osa jalkaisin pallopeliin menijöistä oikaisee työmaan poikki työmaa-aitojen välistä oikaisten. Näinköhän ehdin syömään ennen ottelua?
Edellisen kaltainen tilanne voisi olla hyvinkin todellinen kaupunkien monimutkaisessa kokonaisuudessa, jossa samassa, usein hyvin rajallisessa, kaupunkitilassa operoi hyvin erilaisia ja eri kokoisia toimijoita. Näiden välinen ajantasainen tiedonvälitys auttaisi olennaisesti jakamaan kaupunkitilaa ja ajoittamaan eri toimintoja aiempaa paremmin. Keskeisenä teemana kaupunkien toimissa, asukkaiden ja yritysten elämän helpottamiseksi, on liikenteen sujuvuuden säilyttäminen infrastruktuuriprojektien ja tapahtumien aikana.
Data-avaruudet ovat melko uusi digitaalisen tiedonvälityksen konsepti, jolla pyritään luomaan luotettava datan jakamisen ympäristö eri kokoisille ja eri digitaalisen kypsyystason toimijoille, jossa voidaan tunnistaa datan tarjoajat ja käyttäjät ja luvittaa datan käyttöä. Data-avaruuksien tarkoituksena on myös harmonisoida datan siirtoa, jolloin datan käyttö erilaisista lähteistä helpottuisi. Data-avaruudet ovat vielä kehitysvaiheessa, niin niiden hallinnan ja yhteentoimivuuden kuin puhtaasti teknologian osalta. Olisi kuitenkin arvokasta, jos pyrkisimme kansallisesti yhteistyössä edistämään datan jakamisen yhteentoimivuutta niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden osalta, niissäkin tilanteissa, joissa dataa ei voida jakaa avoimesti, vaan sen käyttö on syytä katsoa luvanvaraiseksi ja vain luotetuille tahoille.
Askel kohti yhteistä tulevaisuutta – liikenteen data-avaruusprojektit
Ensimmäisen askeleen ottamiseksi, kohti yhteistyöhön perustuvaa kehitystä, kokosimme helmikuun alussa Forum Virium Helsingin ja VTT:n toimesta yhteen data-avaruusprojekteja, joissa parhaillaan pilotoidaan data-avaruuksien teknologiaa. Yhteisenä nimittäjänä projekteille oli liikenteen data, jolla on merkittävä rooli yksityisille ihmisille, julkisille laitoksille, viranomaisille ja yrityksille sekä kaupungeissa että valtakunnallisesti, ja jonka datalähteet ovat verrattain hyvin organisoitu ja helposti saavutettavissa. Paikalla olivat edellä mainittujen organisaatioiden lisäksi Helsingin kaupunki, Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic, Tampereen kaupunki, sekä Business Tampere. Osallistujat edustivat deployEMDS,Traffic Flow Data Space (TFDS), SmartRail#3 ja Digital Twins as Common Good (DTaCoGo) -projekteja.
DeployEMDS rakentaa prototyyppiä yhteiseurooppalaisesta liikennedata-avaruudesta (European Mobility Data Space, EMDS) ja tukee siten Euroopan laajuisen dataekosysteemin syntymistä. TFDS-projektissa rakennetaan Helsingille pilottidata-avaruus, jossa testataan älykkäille ja kestäville kaupungeille suunnattua eurooppalaista DS4SSCC (European Data Space for Smart Communities) -data-avaruusmallia ympäristö- ja liikennetiedon yhdistämiseksi. SmartRail#3 puolestaan rakentaa poikkisektorista kaupunkidata-avaruutta, joka tukee esimerkiksi liikenteen hallintaa ja matkailijoiden digitaalisia palveluita. Myös DTaCoGo on DS4SSCC-pilottiprojekti (TFDS:n tavoin), ja sen päätavoitteena on hyödyntää digitaalisia kaksosia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja liikenteen CO₂-päästöjen vähentämisessä.
Kun eri organisaatiot tuotiin yhteen, huomattiin projektien monimuotoisuudesta huolimatta, että kaikkien perimmäinen tavoite on sama: purkaa hallinnolliset ja yritysten väliset raja-aidat, jotta tieto liikkuu julkisen sektorin ja yritysten kesken saumattomasti. Tällä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja datan jakamisen odotetaankin avaavan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia jakamisen yleistymisen ja datan laadun paranemisen myötä.
Data-avaruus luottamuksen infrastruktuurina – Esimerkkejä Hollannista
Datan jakamisessa on toki riskinsä ja haasteensa. Verkkoon näkyvät portit dataan voivat tuottaa tietoturva-aukkoja tai tietovuotoja. Euroopan dataan liittyvän sääntelyn noudattaminen luo raameja datan jakamiselle, mutta myös velvoitteita, joiden rikkominen saattaa aiheuttaa merkittäviä sanktioita. Datan luovuttamisesta voi myös koitua kilpailuedun menetystä ja väärinkäytöksiä, jotka edelleen voivat johtaa organisaation mainehaittoihin.
Riskien listaa olisi mahdollista jatkaa, mutta uuden rakentamiseen liittyy aina epävarmuutta ja uhkia, joiden tunnistaminen on olennainen osa kehitystä. Data-avaruus voidaankin nähdä datan liikuttamisen luottamuksen lujittajana, jossa data on edelleen saavutettavissa, mutta sen jäljitettävyys ja käytön seuranta on paremmin hallinnassa.
Hollanti toimii Euroopassa monessa kohtaa edelläkävijänä yhteiskunnan toimintojen digitalisoinnissa. Tiivis yhteiskunta edellyttää joustavuutta ja yhteistyökykyä kaikilta osapuolilta. Tämä koskee myös kykyä jakaa tietoa ja osaamista. Jakamisen ei tarvitse olla vastikkeetonta. Mahdollisuuksia yhteistyöhön voi syntyä niin vaihdantana kuin maksusuoritteilla. Julkiset toimijat voivat ottaa halutessaan roolia tämän vaihdannan mahdollistajana.
Hollannissa liikenteen osalta on jo joitakin vuosia sitten muodostettu julkisen datan välitykseen Intelligent Data Exchange Alliance (IDEA) ekosysteemi, jonka keskiössä toimii Hollannin kansallinen liikenteen datasta vastaava virasto Nationaal Dataportaal Wegverkeer (NDW). Ekosysteemin varaan on rakennettu datan ja siitä tuotettujen palveluiden yhteyspiste. Data ei myöskään jää ainoastaan julkisen sektorin käyttöön, vaan sopimuksin se saatetaan myös muun muassa navigaatiopalveluiden tarjoajille tukemaan liikenteen sujuvoittamista kaupungeissa ja niiden välillä.
Hollannista, Amsterdamista, löytyy myös toinen merkittävä dataekosysteemi, Amsterdam Data Exchange (AMdEX). Se on neutraali, voittoa tavoittelematon infrastruktuuri turvalliseen datan vaihtoon. AMdEX mahdollistaa tiedon jakamisen siten, että datan omistaja säilyttää aineistonsa hallinnan. Infrastruktuuria hallitaan perustajajäsenten – Amsterdamin yliopisto, internet yhteyspisteen tuottaja AMS-IX, voittoa tavoittelematon opetus- ja tutkimustoiminnan yhteinen IT-osuuskunta SURF ja julkisten ja yritysten välisenä linkkinä toimiva Amsterdam Economic Board – yhteisen hallintoelimen kautta. Näiden kesken on myös jaettu ylläpitovastuut, josta osa on myös ulkoistettu. Osallistujiksi ovat tervetulleita kaikki organisaatiot kuten yritykset, tutkimuslaitokset ja julkiset toimijat. Edellytyksenä on, että osallistujat sitoutuvat yhteisiin sääntöihin ja teknisiin standardeihin. AMdEXin pohjalta on rakennettu muun muassa mahdollisuus sensitiivisten aineistojen hyödyntämiseen tutkimuksessa ja opetuksessa, sekä rakennusten ylläpidon optimointia.
Luottamus ei synny vain sopimuksista, vaan teknisestä varmuudesta, että dataa käytetään vain sovittuun tarkoitukseen. Amsterdamissa on nähty, että kun yritykset voivat luottaa datan hallittuun käyttöön, ne uskaltavat avata liiketoimintakriittistäkin tietoa, mikä lopulta sujuvoittaa koko kaupungin kehittämistä. Olennaista näissä esimerkeissä on rohkeus lähteä kokeilemaan uutta toimintamallia. Hyötyjen realisoiminen vaatii, että dataan pääsy on riittävän helppoa. Tämä edellyttää teknistä yhteentoimivuutta, jossa myös data-avaruuksien osalta on vielä paljon työtä edessä.
Haasteena teknisten standardien keskeneräisyys
Eurooppalaisen datatalouden näkemyksen pohjalle, jossa koko taloutta ei hallitse vain yksittäiset suuret toimijat, on tullut tarvetta kehittää ohjelmistoteknologiaa, jonka avulla yritysten ja julkinen data olisi hyödynnettävissä ilman niiden keskittämistä yksittäiselle toimijalle. Tavoitteena on mahdollistaa hajautettujen datalähteiden ja palveluiden käyttäminen. Lisäksi maailmantilanteen muutoksissa joidenkin, aiemmin avoimena olleiden datojen osalta on syntynyt tarve kontrolloida datan käyttäjiä tarkemmin. Haastetta tällaisessa tavoitteessa riittää, mutta teknisesti ratkaisu on enemmän kiinni tahdosta ja yhteistyöstä kuin osaamisesta. Tällä hetkellä eurooppalaisella kentällä on joitakin kaupallisia, puolikaupallisia ja myös EU:n omia avoimen lähdekoodin ohjelmistokokonaisuuksia.
Erilaisia teknisiä toteutuksia tuleekin olla, mutta näiden yhteentoimivuus tulisi varmistaa hyödyntäen standardeja ratkaisujen välisessä kommunikaatiossa. Esimerkkinä onnistuneesta laajan mittakaavan yhteentoimivuudesta voi käyttää internetin hallitsevia käytäntöjä. Standardointityötä data-avaruuksien osalta Euroopassa ja maailmalla edistävät muun muassa International Data Spaces Association (IDSA) ja EU:n komissio. Standardointiprosessien päätepisteet ovat kuitenkin joidenkin vuosien päässä. Sitä ei liene syytä jäädä odottelemaan.
Aiemmin mainitun työpajan yksi tavoitteista olikin löytää yhteisiä nimittäjiä projektien data-avaruuksien teknisten toteutusten osalta. Vaikka pöydällä olleiden projektien valitut teknologiat olivat osin samaa ohjelmistokehityksen perintöä, itsenäisten kehitysprojektien myötä oli jo muutamassa vuodessa muodostunut eroavuuksia. Eroavuuksia oli esimerkiksi data-avaruuksiin osallistujien tunnistamisen ja varmentamisen osalta, jotka vaikuttavat data-avaruuksien yhteentoimivuuden edellytyksiin. Projektien osalta etsittiin mahdollisuutta teknisiin datan ja tunnistautumisen välityskokeiluihin data-avaruuksien välillä, mutta resurssien puitteissa ei tällaiselle nähty mahdollisuutta yhteensopimattomuuden takia. Tämän ei pitäisi kuitenkaan antaa lannistaa, vaan yhteistä tapaa toimia tulisi rakentaa pienin askelin ja kokeiluin, jotta resursseja ei hukattaisi yksittäisten ratkaisujen tekemiseen. Teknisiä haasteita suurempana voitaneen pitää sitä, miten erilaisten toimijoiden tarpeet ja motivaatiot saadaan sovitettua yhteen.
Monitoimijainen kaupunkiympäristö data-avaruuden käyttötapauksena
Vaikka tekniseen kokeiluun ei suoraan löytynyt edellytyksiä, olisi hyödyllistä koeponnistaa ainakin teoreettisesti sitä, miten työpajassakin esiteltyjen projektien muodostamien yhteisöjen datanvaihto parhaimmillaan toimisi. Fintrafficin toimesta esitettiinkin viitearkkitehtuurin luomista jonkin data-avaruuden käyttötapauksen pohjalta. Tämä työ voisi osoittaa data-avaruuksien hyödyt, kun datan välittämisen tarve on monien toimijoiden välillä ja on tarvetta rajata dataan pääsyä sekä luoda sopimuksia datan toimittajien ja käyttäjien kesken. Harjoituksessa data-avaruuden hyödyntäminen käytäisiin läpi konseptitasolla.
Käyttötapauksen esimerkin avulla vastattaisiin ainakin osaan seuraavista kysymyksistä: Ketkä ovat datan tarjoajia, ketkä vastaanottajia? Kuka hoitaa erilaisten välityspalveluiden ylläpidon? Millaisia sopimuksia datan tarjoajien ja käyttäjien välille tarvitaan? Mikä on heidän motiivinsa osallistua data-avaruuteen? Millaista dataa vaihdetaan? Millaisilla liiketoimintamalleilla data-avaruudet voivat toimia? Millaisia liiketoimintamalleja datan jakaminen vaatii eri toimijoilta?Tarkoitus ei ole ottaa kantaa teknologiavalintoihin, mutta konkretiaa data-avaruuden hyödyntämisen simulointiin tarvittaisiin, jotta käyttötapaus olisi todellinen ja tapauksen omistajat olisivat mukana arkkitehtuurityössä.
Keskusteluissa Tampereen ja Helsingin kanssa on osoittautunut, että kaupunkien monitoimijainen palapeli tarjoaa tähän oivallisen ympäristön. Isot kaupungit ovat jatkuvassa kehityksessä, ja infrastruktuuriin liittyviä projekteja on jatkuvasti käynnissä eri puolilla kaupunkialuetta. Tässä ympäristössä toimivat myös rakennus- ja palveluyrittäjät. Tämän päälle yhä suuremmassa mittakaavassa tulevat erilaiset tapahtumat, konsertit ja kongressit, jotka saattavat tuoda kaupunkiympäristöön nopeasti tuhansia ihmisiä lisää. Ajantasaisella ja luotetulla datan vaihdannalla voitaisiin esimerkiksi helpottaa tapahtumien ja infrastruktuuriurakoiden ajastamista sekä antaa tukea palveluyrityksille. Lopulta tämä näyttäytyisi toimivampana kaupunkiympäristönä ja kehittyvinä palveluina.
Paluu pallokenttämatkalle
Olisiko kaupungin oma ja julkisen sekä yksityisen sektorin datoin rikastettu data-avaruus tarjonnut edellytykset työmaan ja tapahtuman ajoitusten parempaan yhteensovittamiseen tai reitittänyt taksikyytiläisiä ja jalankulkijoita kulkemaan vaihtoehtoista reittiä? Mahdollisesti. Edellytyksenä olisi kuitenkin ollut yhteistyöprosessi, jolla osallistujat olisi sitoutettu yhteisten ja omien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kohta kaksi vuotta täyttävä Data Spaces Alliance Finland on toimintansa aikana onnistuneesti tuonut yhteen data-avaruuksien ympärillä toimivat tahot, ja tarjonnut erinomaisen foorumin yhteisten toimintaedellytysten etsimiselle. Nyt suunniteltuun viitearkkitehtuurityöhön kaivataan mukaan yksityisiä ja julkisia toimijoita, jotka tarvitsevat tehokasta datanvälitystä kaupunkiympäristössä omien sidosryhmien kanssa.
Haluaisitko sinä olla mukana määrittelemässä tätä viitearkkitehtuuria käytännön käyttötapauksen kautta? Onko sinulla mielessäsi jokin kaupunkien pullonkaula, jonka data-avaruus voisi ratkaista? Miten organisaatioiden välistä yhteistyötä pitäisi sinun mielestäsi edistää kaupunkien kehityksessä? Löytyykö toimintaympäristöstäsi esimerkkejä datan jakamisen tarpeesta, joka on jumissa puuttuvan luotettavan datan jakeluympäristön vuoksi?
Ota yhteyttä ja jatketaan keskustelua!
Olli-Pekka Mattila, Forum Virium Helsinki
olli-pekka.mattila@forumvirium.fi
+358 40 542 6006
Toni Lusikka, VTT
toni.lusikka@vtt.fi
+358 40 636 1098
Lähteet:
EC, 2026. “The European Data Market study 2024-2026”. CNECT/LUX/2023/OP/0043. (https://ec.europa.eu/newsroom/dae/redirection/document/122218, haettu: 24.3.2026)
